torstai 31. tammikuuta 2008

Lapin liimapuupalkki


Ennen viime vuoden lokakuuta vihreästi ajatteleva intelligentsia piti Kemijärven sellutehdasta jotenkin outona tapauksena, aluepolitiikan kukkasena. Keittämällä eroteltiin kuitua Itä- ja Ylä-Lapin puista, jotka olivat aloittaneet kasvamisensa ehkä jopa 1300-luvulla ja joka ei oikeastaan sellun raaka-aineeksi kunnolla sopinutkaan. Keittää piti pidempään.

Ilmaan heiteltiin ajatuksia, että tuo puu -- jos sitä ylipäätään on pakko hakata -- olisi rakennus- ja huonekaluteollisuuden raaka-aineeksi mitä parhainta. Jos hyödynnetään, niin ainakin oikeanlaiseen tarkoitukseen.

Tällaisia sanailtiin sivumennen esimerkiksi Jukka Relanderin isännöimässä T-klubissa.

Lokakuun jälkeen tapahtunut muutos olisikin siis hieno sulka ministeri Tarja Cronbergin hattuun. Siis jos ministerit olisivat olleet oikeutettuja tietämään ja vaikuttamaan etukäteen pörssiyhtiön sisäisiin asioihin.

Lapin puihin, kuten moniin muihinkin alueen asioihin, liittyy huomattavaa mystifiointia, toiseuden luomista. Matkailuyrittäjät tekevät sitä ammattikseen.

Mutta viime vuosisadan aikana puu on muuttunut. Kaikkialla Suomessa. Kun erään kirkon lankkulattia haluttiin uusia, järeitä puita entisen kaltaisen tekemiseksi löytyi etsimisen jälkeen Pohjois-Ruotsista. Saarikosken puusulun uudelleenrakentamiseen entisten 1800-luvun piirustusten mukaan tarvittiin tuontitukkia Venäjältä. Silti piikkikoron kanta uppoaa kirkon lattiaan ja puusulku kesti käytössä ilman korjauksia vain kaksi vuotta.

Kun ilmasto lämpenee, puu kasvaa vuodessa entistä enemmän. Vuosilustot ovat paksumpia ja sitä myöden materiaali pehmeämpää. 200-300 vuotta vanha puu ei tänä päivänä ole kokenut 1600-luvun pikku jääkautta kuten 1800-luvun puolivälissä. Järeäkään puu ei ole tänä päivänä kokenut hitaan kasvun ja ohuiden vuosilustojen kautta. Paljon muistellun lämpimien kesien 1930-luvun ja 1970-luvulta lähtien puhutun ilmastonmuutoksen kylläkin.

Oikeastaan puun kantavuuslaskelmat pitäisi tehdä uusiksi, ainakin Etelä-Suomen puun osalta. Siksi suuronnettomuuslautakunnan kuva Iisalmen uimahallin katosta vuodelta 2000.

Ei kommentteja:

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset