torstai 4. marraskuuta 2010

William Cullen Bryant: Marraskuu



Vielä yksi hymy, poistuva, kaukainen aurinko!
yksi sulattava hymy läpi pehmeän sumean ilman,
ennen kuin kovat tuulet pyyhkivät yli jäätyneen maan,
tai kuin lumikinokset kertyvät ylle niittyjen.
Yksi hymy tummissa mäissä ja paljaissa puissa,
ja kivenlohkareissa joiden kesäseppeleet ovat kadonneet,
ja siniselle kukkalle, joka, tuulenhenkäyksessä,
nuokkuu yksinäisenä, viimeisenä kaltaisenaan.
Vielä muutama aurinkoinen päivä mehiläisille
surista ennen sitä, joka väistämättä on tulossa,
sirkoille sirittää ruohikossa,
ja ihmisille iloksi muutama ohut säde.
Vielä yksi leveä hymy, ja me yritämme kestää
pistevät talvipakkaset, ja tuulet, ja pimeän taivaan.


Valon vähentyminen on alkanut vaikuttaa. Väsyttää, ja alakulo vaanii jossakin lähistöllä. Ajankohtaan sopii William Cullen Bryantin (1794-1878) Marraskuu, vaikka meillä syksy on pidemmällä kuin Pohjois-Amerikassa runon kuvaamaan aikaan. Ei ole sirkkoja pitkilleen kuulunut, ei mehiläisiä tai mattimyöhäisä kukkiakaan.

Ne jotka ovat jo kesän hyvästelleet saattavat ottaa kaiken irti Halloweenista. Viime päivät Simpsonit ovat olleet yhtä kauhujen taloa. Frankensteineja ja muumioita.

Sattumoisin juuri tänään 1922 Howard Carter ja lordi Carnarvon löysivät sisäänkäynnin faarao Tutankhamonin hautaan. Kirouksia populaarijulkisuudessa on tapahtumaan liitetty.

Maanantaina alkoi Jatkokertomuksissa Arthur Conan Doylen Cloomber Hallin salaisuus, Pohjalaisen vuonna 1900 jatkokertomuksena julkaisema tarina, joka sijoittuu Skotlannin länsirannikolle. Pieneen syrjäiseen kylään muuttaa aikaisemmin Intiassa palvellut upseeri, joka tuntuu kammoavan kaikkia...

* Arthur Conan Doyle - Cloomber Hallin salaisuus

Mutta ennen salaisuuden selviämistä:

Vielä yksi leveä hymy, ja me yritämme kestää
pistevät talvipakkaset, ja tuulet, ja pimeän taivaan.

Ei kommentteja:

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset