sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Kirjoituksia Hauremaasta



Heikki Saure
Kirjoituksia maasta
ntamo 2011
315 s.


Heikki Sauren Kirjoituksia maasta -teoksen ulkoasu saattaa pohtimaan sen nimeä. Kannet ovat valkeat, puhtaat, takakansi kertoo vain "Heikki Saure on lahtelainen kirjailija" ja etupuolella on kirjailijan ja teoksen nimekkeen lisäksi ainoastaan kustantajan nimi oikeassa ylänurkassa.

Suuren neliön muotoinen paksu kirja on arvoituksellinen paketti. Ensilukemalla nimi Kirjoituksia maasta vie ajatukset suuriin sfääreihin, loputtomaan avaruuteen, josta katsoen nimi vaikuttaa runolliselta ihmiskunnan tai maapallon puolustukselta.

Tietokirjallisuuteen kuuluvat Kirjoituksia-alkuiset teoksen nimet ovat yleensä merkki johonkin aihepiiriin kuuluvien, löyhästi toisiinsa liittyvien artikkelien kokoelmasta. Kooste voi olla tekijän itsensä, mutta useammin toimittajan kasaama. Valtion taidemuseo on julkaissut viisi kokoelmaa Kirjoituksia taiteesta (1997-2009), poliisiammattikorkeakoulu pari koostetta Kirjoituksia talousrikollisuudesta (1998-1999). Itse annoin Olemisen junnaava sitko kirjoituskokoelmalle alaotsakkeen Kirjoituksia Aku Ankan maailmasta (2009). Yhtenäistä ja kokoavaa teoksessa ei ole.

Immanuel Kantin kirjoituksia on kerätty kansiin nimen Kirjoituksia biologiasta ja lääketieteestä (Rainvaik 2006) alle. Friedrich Nietzschen nuoruudenkirjoituksista muodostui kokoelma Kirjoituksia kreikkalaisista (Summa 2006).

Eri elämänalojen merkittävien tekijöiden tekemiä tekstejä on koottu kirjoituksia-otsakkeen alle. Tiedontarpeita voivat täyttää vaikkapa Bertol Brectin Kirjoituksia teatterista (VAPK 1991), Leevi Madetojan Kirjoituksia musiikista (1989) tai Yrjö Sirolan suomentama Leninin Kirjoituksia uskonnosta (1925).

Joskus 'kirjoituksia' saa lisäkkeen 'ja puheita'. Viime vuosisadan alun johtaviin historiantutkijoihin kuuluneen J.R. Danielsson-Kalmarin ajatuksia on luettu vuosikymmenet Kirjoituksia ja puheita 1-3-teossarjasta (WSOY 1928-1930). Kirjasarja tunnetaan tosin paremmin alaotsikoltaan, Tien varrelta kansalliseen ja valtiolliseen itsenäisyyteen. Harvalukuisten suomalaisten maolaisten käsissä on Punaisen kirjan lisäksi kulunut Mao Tse-Tungin Kirjoituksia ja puheita yhteisrintamasta (1972). Jussi Halla-aho kokosi ideologiaansa käsitteleviä tekstejä Kirjoituksia uppoavasta lännestä (2009) omakustanteeksi.

Ei 'kirjoituksia' aina merkitse hajanaista artikkelikokoelmaa. Eeva Reinilän Kirjoituksia itselle (Kirja kerrallaan 2010) on kokonaisesitys itseanalyysistä.

Kaunokirjalliseslta teokselta lukija odottaa eheää esitystä vaikka sen nimessä olisikin 'kirjoituksia'. Dostojevskin Kirjoituksia kellarista (Gummerus 1973) on paaluttanut odotuksia pitkälle tulevaisuuteen. Tämä teos on ladannut 'kirjoituksiin' odotuksen ihmisyyden, myös sen raadollisen puolen käsittelystä.

Heikki Sauren Kirjoituksia maasta osoittautui varsin konkreettisesti nimetyksi teokseksi. Saure keräsi yli kymmenen vuoden ajan maassa lojuvia paperinpalasia ja muita esineitä, joissa oli käsinkirjoitettuja merkkejä: kirjaimia, numeroita tai piirroksia. Kirjoituksia maasta on valikoimaton kokoelma kirjailijan eteen sattuneesta. Löydetty on ollut esillä Galleria Happihuoneessa Helsingissä 2007 ja Kauppakeskus Triossa Lahdessa elo-syyskuussa 2011.

Saure on löytänyt maasta samantapaisia lippuja ja lappuja kuin me kaikki muutkin. Kauppalistoja, vihaisia viestejä, revittyjen kirjeiden kappaleita, kuitteja, koululaisten kokeita ja niin edelleen. Sellaista mitä itsekin on saattanut tarpeettomana pois heittää.

Rätit / Maito / Lihal.kuutio / Sipuli / Jauheliha + muu?

Kusipää / tässä EI / ole P-paikka

2160,-

Natalia / 09.02.04 

Loppupuolella teosta on parinkymmenen sivun kokonaisuus muistikirjasta revittyjä lehtiä. Kirjoittajalla on ollut runollista yritystä, mutta julkaisuyhteydestä voi päätellä tekijän hylänneen tekstinsä. On käsitelty muun muassa ihmismielen saloja.

Sauren eteen sattuneiden paperinpalojen muodostama kokonaisuus vaikuttaa aluksi "kirjoituksilta" tietokirjallisessa merkityksessä. Hajanaiselta ja löyhältä. Mutta kun lipuille ja lapuille antaa aikaa -- kuten vaikkapa Dostojevskin romaanille -- lahtelaisten elämä alkaa hahmottua. Iloineen ja suruineen, kaikessa kokonaisuudessaan. Löydöksien julkaiseminen Jari Härkösen värivalokuvina antaa lukukokemukselle vahvan kaikkiin aisteihin vetoavan lisän.


* Kirjoituksia maasta nokturno.orgissa
* Kirjoituksia maasta ntamon sivuilla



Ei kommentteja:

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset